Kotona ollaan taas, aikamoisten parin päivän jälkeen. Oltiin kotona aikaisin eilen aamulla, ja jouduttiin kuulemaan heti raskaita uutisia. Ei siis ehditty jäämään kotiin lainkaan, ja tultiin vasta illalla takaisin. Olo oli ja on aivan omituinen kaikesta. Matka on jäänyt tavallaan mielestä jo kertarysäyksellä, mutta kotiutunutkaan olo ei ole ainakaan. Pää on ihan pöljä kaikesta, mielessä pyörivistä asioista ja parin vuorokauden valvomisesta - olo tuntuu toisaalta leijuvalta ja toisaalta siltä kuin olisi betonia jaloissa.
Lennot ei sujuneet niin hyvin kuin tulomatkalla, ensimmäinen lento Da Nangista Hong Kongiin oli myöhässä, minkä lisäksi vielä odoteltiin koneessa paikallaan epätietoisuudessa ensin yhtä kauan kuin itse lento kesti. Alunperin neljän tunnin reilu vaihtoaika menikin ihan juoksuksi Hong Kongissa. Laukutkaan ei checkautuneet Helsinkiin asti, joten maahantulo- ja poistumisrumbat vielä siinä vaihtessa piti käydä läpi Hong Kongissa ja repiä hiuksia päästä laukkuhihnalla kelloa kytäten. Pitkän lennon paikat oli aika huonot, eikä nukuttua tullut oikeastaan ollenkaan, vaikka lento muuten meni hyvin.
Eilen illalla kun ehdittiin lopulta kotiin, saatiin juuri ja juuri tehtyä ruokaa ennenkuin uni kaatoi koko maailman ympäriltä. Nukuttiin nyt kellon ympäri, mutta silti herättiin väsyneinä päänsärkyyn ja niihin ikäviin uutisiin. Mutta ei tässä auta, arkeen ja kotiin on kiinni päästävä, aloitettakoon yrittäminen kunnon aamiaisella ja laukkujen purkamisella. Ulkoilmaankin olisi pystyttävä, tuntuu että sitä on istunut kolme päivää jatkuvasti vain eri kulkuvälineissä eri maanosien maisemien vilahdellessa pikakelauksella ties minkä muotoisista ikkunoista
Ja matkamuistoihinkin palaan varmasti ihan pian, vielä on vaikka kuinka paljon kuvia koneella. Koska olihan siellä nyt ihanaa.