Huh tässä kohtaa on sanottava että on mulla siellä ihan mahtavia ihmisiä ruudun takana, olette eläneet näissä mun hääjutuissa niin ihanalla tavalla mukana, etten olisi arvannutkaan <3 Kommenttien lisäksi olen saanut sähköpostiakin ja tekstiviestejä tutummilta, mitkä kaikki on tuntuneet ihan mahtavilta :') Vähän nimittäin pelkäsin jakaa näin yksityistä ja meille niin tärkeää muistoa, sillä aina löytyy se joku joka sen haluaisi jollakin tavalla pilata, mutta onneksi ette te <3 Olen iloinen että päätin tämän wedding weekin blogissa pitää ja näitä muistojamme täällä jakaa. Kiitos siis teille jo nyt.
Normaalitilanteessa olisin käyttänyt näin kauniita ja esteettisiä asioita sisältäneessä tapahtumassa kameraa paljon enemmän, mutta se vie kuitenkin niin paljon aikaa ja energiaa, että oli päivänselvää etten halua omaa huomiotani omista häistäni viedä mihinkään muualle. Kuvia siis on joistakin yksityiskohdista harmillisenkin vähän, mutta kaikista tärkeistä tilanteista onneksi vaikka kuinka paljon, siitä piti bestman kuvaajana huolen. Valtaisa kiitos vielä hänelle!
Kännykällä nappailin kuitenkin itse ja joku muukin joitakin kuvia, ja niitä on ollut yllättävän hauska katsoa jälkikäteen! Tässä niistä muutamia, instassakin niitä jo paljon vilahteli silloin jo häiden aikaan.
Normaalitilanteessa olisin käyttänyt näin kauniita ja esteettisiä asioita sisältäneessä tapahtumassa kameraa paljon enemmän, mutta se vie kuitenkin niin paljon aikaa ja energiaa, että oli päivänselvää etten halua omaa huomiotani omista häistäni viedä mihinkään muualle. Kuvia siis on joistakin yksityiskohdista harmillisenkin vähän, mutta kaikista tärkeistä tilanteista onneksi vaikka kuinka paljon, siitä piti bestman kuvaajana huolen. Valtaisa kiitos vielä hänelle!
Kännykällä nappailin kuitenkin itse ja joku muukin joitakin kuvia, ja niitä on ollut yllättävän hauska katsoa jälkikäteen! Tässä niistä muutamia, instassakin niitä jo paljon vilahteli silloin jo häiden aikaan.
Kimpusta kyseltiinkin jo jonkin verran. Tämä, kuten niin moni muukin valinta häissämme oli jotenkin ihan itsestäänselvä. Olisin voinut miettiä tätä(kin) asiaa tuhannelta kantilta mutta jotenkin se tuli vaan ihan kirkkaasti: luonnonvärisiä ruusuja. En itse asiassa pidä ruusuista paljon noin muuten, esimerkiksi leikkokimpuissa, mutta joihinkin tilanteisiin ne sopii, ja ehdottomasti hääkimppuuni niitä halusin. Shampanja tai kerma tai mitä ikinä, vaihtoehtoja oli vaikka kuinka, enkä vieläkään tiedä mikä tämä niistä oli, mutta aivan täydellinen väri kimppuruusuissani oli. Floristi oli muutenkin todella taitava - kimppu oli viimeistellysti sidottu, ruusut juuri täydellisen verran auki ja vihreää sopivasti. Rakastin tuota kimppua!
On aikamoisen sydäntäpompauttavaa asetella oma hääpukunsa odottamaan pukemista.. Ei ihan sama tunne kuin vaikka ravintolaillan asua suunnitellessa, vaikka tavallaan sama tilanne. Näky oli niin ihana, että siitä tuli yksi lempikuvistani.
Jossakin välissä nappailtiin kaason kanssa welfieitä, mistä on jäänyt meistä kivoja ja niin harvinaisia yhteiskuvia nykyään <3 Kaason mies otti meistä vihkimistilaisuudesta lähtiessä kuvan, josta tuli yksi mun lemppareista näistä kännykkäkuvista kertaheitolla. Kaaso kulki meidän mukana virallisia kuvia otettaessa kylällä, kantaen milloin kimppua ja milloin huntua, asetellen ja viikkaillen, ja näköjään kuviakin nappaillen - nämä behind the scenes -kuvat niistä tilanteista on yllättävän hauskoja.
Kakku oli valtava. Okei puolet siitä on styroksia, mutta SILTI. Lisäksi olin tilannut kakun makuisia leivoksia seuraavan päivän brunssille. Ajattelin että ne on sellaisia lusikkaleivän kokoisia. No ne oli suunnilleen - appelsiinin kokoisia. Isompiakin! Ja niitä oli miljoona. Kun ensin oltiin taisteltu tuo kakku kolmessa päivässä, leivoksista tuli melkein vitsi kun jokaisen oli jokaisen aterian päätteeksi pakko syödä ainakin yksi leivos että saatiin ne tuhottua :D
No sormus <3
Ja seuraavan päivän brunssi! Aah se oli ihana hetki sekin, myöhäinen aamu ja iso pöytä (taas) täynnä ruokaa ja koko iloinen hääporukkamme levänneenä ja hyväntuulisena. Tuo lauantai on yksi parhaista päivistä ikinä - pitkän aamun ja ison brunssin jälkeen mentiin kaikki altaalle makoilemaan, lukemaan, pelailemaan ja leikkimään lasten kanssa... Oikeastaan koskaan ei sellaista tilannetta varmaan enää tule: sekä ystävät että läheisimmät sukulaiset samassa tilassa, ulkomailla, lomalla, yhdessä. En voi käsittää että oltiin niin onnekkaita.
Ja kummipoika L <3 Veljen tytöt oli mukana myös mutta heistä on mulla vain kasvokuvia tallennettuina, harmit etten niitä tänne nyt halua laittaa - he oli niin supersöpöjä valkoisissa pitsihamosissaan <3
Ja sormukset.... taas, I know! :)
Wedding week alkaa olla lopuillaan, säästellyt olen kahta parasta: virallisia kuvaajan ottamia hääkuvia sekä sormuspostausta! Mahdollisesti vielä kokoan jossain vaiheessa muita yleisiä kuvia, jos löydän sopivia. En malttaisi itsekään lopettaa tätä muistelua!