Hei tästä alkaa siis viikon verran päiväkirjapostauksia, tervetuloa mukaan mun arkeen :)
07:00
Maanantaina herätyskello soi klo 5:30, ja vaikka olin mennyt nukkumaan jo yhdeksältä, ei uni tuntunut riittävän millään. Jatkoin siis unia ilman herätyskelloa, aina yhtä turhauttavalla lopputuloksella: en enää nuku levoksi asti, mutta en ole myöskään hereillä tekemässä jotain tärkeää. Puolitoista tuntia siis horrostelin vielä ja nousin seitsemältä. Olin aikonut mennä aamulenkille, koska edellisellä viikolla en ehtinyt lainkaan. Ja se tuntui koko viikon: oli huonompi mieli, tukkoinen olo ja ärtyisä fiilis. Vaikka siis heräsinkin siihen aikaan kuin normaalisti lenkille lähden, päätin että nyt kettu vie pakko mennä, koska happi loppuu muuten. Ja kalenterikin antoi myöhäisemmälle lähdölle myöden.
Aamuhommat hoidin siis todella pikaisesti. Se tarkoittaa sitä, että muun meikin lisäksi silmissä on vain ripsaria (silmämeikkiin menisi eniten aikaa) ja aamiainen jäi vähän surkeaksi: Beroccaa, Priorinia ja banaani. Koska töissä ei ollut ihmeempiä menoja, ei tarvinnut vaatteidenkaan valintaan käyttää liikaa aikaa.
7:50
Ulkona olin vähän ennen kahdeksaa, ja lähdin kiertämään tuttuja rantoja, jotka oli jo ihan eri maailmasta kuin kuukausi sitten. Silloin oli ensinnäkin pimeää ja toiseksi tyhjää. Nyt, johtuen kellonajasta ja valoisammasta maaliskuusta, ihmisiä oli vaikka kuinka ja koko matkan valoisaa. En tiedä onko hyvä juttu, olen tykännyt hiljaisista aamuista ja auringonnousuista. Valo tietty on ihana.
8:40
Töissä olin vähän ennen yhdeksää, vaatteet vaihtoon ja töihin. Mustat farkut, farkkupaita ja likaisen tukan ponnari oli tän päivän look :D Kalenteria säilytän töissä, joten sen kaivan joka aamu esiin. Maanantaina katson muutenkin viikon kalenteria töiden, liikunnan ja muun suunnittelun osalta. Maanantai oli tällä kertaa siitä poikkeuksellinen päivä, ettei kalenterissa ollut mitään. Se ei tosiaan tarkoita, ettei töitä olisi, vaan sitä että aah kerrankin ehtii tehdä jotain kun ei ole tapaamisia ja kokouksia. Se tarkoittaa sitä, että ehtii istua työpaikalla koneella koko päivän, hoidella juoksevia juttuja ja kirjoittaa. Puoleen päivään mennessä kalenteri oli tämän viikon osalta täyttynyt puolella, kun viikon suunnittelu eteni. Tämän viikon kohdalla kalenterista aukeni myös post-it -lappuja palkkapäivän rahankäyttönsuunnitelmia varten. "Äiti HKI" perjantaista sunnuntaihin oli viikon iloisin kalenterimerkintä!
Työpäivä kului taas ihan älyttömän nopeasti, tunnit vaan viuhui alta. Valmisteltiin seuraavan päivän isoa sisäistä palaveria, johon en tosin itse pääsisi osallistumaan mutta valmistelin avuksi muille, hoitelin pieniä tapaamisasioita, piti vähän jo kesäloman ajankohtaakin miettiä ja kävin kollegan kanssa pitkiä keskusteluja ja tulkintoja hallituksen linjauksista ja meidän näkemyksistä, juteltiin ajankohtaisesta tilanteesta esimiehen kanssa ja toimintasuunnitelmista tälle viikolle, kirjoitin paljon, valmistelin tiedotetta ja sellaista.
12:00
Lounaalla käytiin yhden kollegan kanssa puoliltapäivin, otin salaattibuffan kuten hyvin usein muutenkin. Toimiston väki juoksee milloin kuka minnekin pitkin päivää, ja lounastamaan mennään sellaisella kokoonpanolla mikä milloinkin sattuu paikalla olemaan.
Iltapäivällä kuulin, että myöhemmälle keskiviikkoaamupäivään sovittu tapaaminen siirtyikin heti keskiviikkoaamuun. Se oli siis maanantaina vielä valmisteltava, koska tiistaina en olisi toimistolla ja keskiviikkona menisin sinne suoraan käymättä lähtöruudun kautta. Materiaali olisi otettava jo nyt mukaan, samoin läppäri ja laturi, istuttava vielä alas ja suunniteltava ja käytävä tapaaminen itsekseni läpi. Kolmen maissa osa väestä alkaa kadota toimistolta, ja silloin alkaa oikeastaan paras hetki keskittyä mihinkään. Jos sellaista siis on tarvis tehdä, istun niin kauan kunnes se asia on tehty. Aamut ja keskipäivät kun kuluu usein sellaisessa hyppäämisessä ja asiasta toiseen poukkoilussa.
18:30
Lähdin lopulta puoli seitsemän maissa kotiin, salikamat kulkeneena kassissa käyttämättöminä kotoa kotiin tänäänkin. Olin valmistautunut menemään viiden aikoihin salille, mutta koska myöhästyin siitä jumpasta, tein suosiolla rauhassa töitä vielä vähän pidempään. Haluan pyhittää illat kodille ja rauhoittumiselle, enkä siis kuuden jälkeen mene enää salille. Onneksi siis kävelin aamulenkin.
Mr. oli harvinaista kyllä ennen mua jo kotona, ja odotti eilisten spagettijämien kanssa. Pasta ei kuulu mun arkiruokavalikoimaan, mutta koska sitä oli ja koska se on herkkua ja koska en jaksanut käydä kaupassa, söin spagettia hyvillä mielin Frendejä ja House of Cardsia hetken katsoen. Illalla siivoilin vielä koska Kirsi olisi tulossa tiistai-iltana meille, ja tulisin kotiin lähes yhtä aikaa hänen kanssaan.
22:30
Naputtelin tätä postausta vielä koneella, lakkasin kynsiä ja menin nukkumaan siinä kymmenen maissa.
Ihan hyvä päivä! Töitä tuli vietyä eteenpäin jonkin verran, vaikka to do -lista ei tosin tuntunut lyhenevän lainkaan vaan uusia tuli päälle... Liikuntaa tuli sentään 6,5 kilometrin kävelyn verran, syömiset meni vähän niin ja näin (liian harvoin ja pastaa illalla!), kotia tuli siivottua ja arki taas käynnissä. Mieli hyvä koko päivän, väitän että sen aamulenkin vuoksi. Perusjuttuja, hyvä niin <3
07:00
Maanantaina herätyskello soi klo 5:30, ja vaikka olin mennyt nukkumaan jo yhdeksältä, ei uni tuntunut riittävän millään. Jatkoin siis unia ilman herätyskelloa, aina yhtä turhauttavalla lopputuloksella: en enää nuku levoksi asti, mutta en ole myöskään hereillä tekemässä jotain tärkeää. Puolitoista tuntia siis horrostelin vielä ja nousin seitsemältä. Olin aikonut mennä aamulenkille, koska edellisellä viikolla en ehtinyt lainkaan. Ja se tuntui koko viikon: oli huonompi mieli, tukkoinen olo ja ärtyisä fiilis. Vaikka siis heräsinkin siihen aikaan kuin normaalisti lenkille lähden, päätin että nyt kettu vie pakko mennä, koska happi loppuu muuten. Ja kalenterikin antoi myöhäisemmälle lähdölle myöden.
Aamuhommat hoidin siis todella pikaisesti. Se tarkoittaa sitä, että muun meikin lisäksi silmissä on vain ripsaria (silmämeikkiin menisi eniten aikaa) ja aamiainen jäi vähän surkeaksi: Beroccaa, Priorinia ja banaani. Koska töissä ei ollut ihmeempiä menoja, ei tarvinnut vaatteidenkaan valintaan käyttää liikaa aikaa.
7:50
Ulkona olin vähän ennen kahdeksaa, ja lähdin kiertämään tuttuja rantoja, jotka oli jo ihan eri maailmasta kuin kuukausi sitten. Silloin oli ensinnäkin pimeää ja toiseksi tyhjää. Nyt, johtuen kellonajasta ja valoisammasta maaliskuusta, ihmisiä oli vaikka kuinka ja koko matkan valoisaa. En tiedä onko hyvä juttu, olen tykännyt hiljaisista aamuista ja auringonnousuista. Valo tietty on ihana.
8:40
Töissä olin vähän ennen yhdeksää, vaatteet vaihtoon ja töihin. Mustat farkut, farkkupaita ja likaisen tukan ponnari oli tän päivän look :D Kalenteria säilytän töissä, joten sen kaivan joka aamu esiin. Maanantaina katson muutenkin viikon kalenteria töiden, liikunnan ja muun suunnittelun osalta. Maanantai oli tällä kertaa siitä poikkeuksellinen päivä, ettei kalenterissa ollut mitään. Se ei tosiaan tarkoita, ettei töitä olisi, vaan sitä että aah kerrankin ehtii tehdä jotain kun ei ole tapaamisia ja kokouksia. Se tarkoittaa sitä, että ehtii istua työpaikalla koneella koko päivän, hoidella juoksevia juttuja ja kirjoittaa. Puoleen päivään mennessä kalenteri oli tämän viikon osalta täyttynyt puolella, kun viikon suunnittelu eteni. Tämän viikon kohdalla kalenterista aukeni myös post-it -lappuja palkkapäivän rahankäyttönsuunnitelmia varten. "Äiti HKI" perjantaista sunnuntaihin oli viikon iloisin kalenterimerkintä!
Työpäivä kului taas ihan älyttömän nopeasti, tunnit vaan viuhui alta. Valmisteltiin seuraavan päivän isoa sisäistä palaveria, johon en tosin itse pääsisi osallistumaan mutta valmistelin avuksi muille, hoitelin pieniä tapaamisasioita, piti vähän jo kesäloman ajankohtaakin miettiä ja kävin kollegan kanssa pitkiä keskusteluja ja tulkintoja hallituksen linjauksista ja meidän näkemyksistä, juteltiin ajankohtaisesta tilanteesta esimiehen kanssa ja toimintasuunnitelmista tälle viikolle, kirjoitin paljon, valmistelin tiedotetta ja sellaista.
12:00
Lounaalla käytiin yhden kollegan kanssa puoliltapäivin, otin salaattibuffan kuten hyvin usein muutenkin. Toimiston väki juoksee milloin kuka minnekin pitkin päivää, ja lounastamaan mennään sellaisella kokoonpanolla mikä milloinkin sattuu paikalla olemaan.
Iltapäivällä kuulin, että myöhemmälle keskiviikkoaamupäivään sovittu tapaaminen siirtyikin heti keskiviikkoaamuun. Se oli siis maanantaina vielä valmisteltava, koska tiistaina en olisi toimistolla ja keskiviikkona menisin sinne suoraan käymättä lähtöruudun kautta. Materiaali olisi otettava jo nyt mukaan, samoin läppäri ja laturi, istuttava vielä alas ja suunniteltava ja käytävä tapaaminen itsekseni läpi. Kolmen maissa osa väestä alkaa kadota toimistolta, ja silloin alkaa oikeastaan paras hetki keskittyä mihinkään. Jos sellaista siis on tarvis tehdä, istun niin kauan kunnes se asia on tehty. Aamut ja keskipäivät kun kuluu usein sellaisessa hyppäämisessä ja asiasta toiseen poukkoilussa.
18:30
Lähdin lopulta puoli seitsemän maissa kotiin, salikamat kulkeneena kassissa käyttämättöminä kotoa kotiin tänäänkin. Olin valmistautunut menemään viiden aikoihin salille, mutta koska myöhästyin siitä jumpasta, tein suosiolla rauhassa töitä vielä vähän pidempään. Haluan pyhittää illat kodille ja rauhoittumiselle, enkä siis kuuden jälkeen mene enää salille. Onneksi siis kävelin aamulenkin.
Mr. oli harvinaista kyllä ennen mua jo kotona, ja odotti eilisten spagettijämien kanssa. Pasta ei kuulu mun arkiruokavalikoimaan, mutta koska sitä oli ja koska se on herkkua ja koska en jaksanut käydä kaupassa, söin spagettia hyvillä mielin Frendejä ja House of Cardsia hetken katsoen. Illalla siivoilin vielä koska Kirsi olisi tulossa tiistai-iltana meille, ja tulisin kotiin lähes yhtä aikaa hänen kanssaan.
22:30
Naputtelin tätä postausta vielä koneella, lakkasin kynsiä ja menin nukkumaan siinä kymmenen maissa.
Ihan hyvä päivä! Töitä tuli vietyä eteenpäin jonkin verran, vaikka to do -lista ei tosin tuntunut lyhenevän lainkaan vaan uusia tuli päälle... Liikuntaa tuli sentään 6,5 kilometrin kävelyn verran, syömiset meni vähän niin ja näin (liian harvoin ja pastaa illalla!), kotia tuli siivottua ja arki taas käynnissä. Mieli hyvä koko päivän, väitän että sen aamulenkin vuoksi. Perusjuttuja, hyvä niin <3