Saturday

Mun viikonloppu sujuilee samalla tavalla kuin tässä keväällä jo muutama edellinenkin: yksin Helsingissä, muutamia juttuja puuhaillen. Mr. lähti mökille, mutta mä palasin työmatkalta Tukholmasta (kirsikkapuun kukat, oi!) vasta myöhään perjantai-iltana ja tänään on iltapäivällä vielä ohjelmaa, joten mä en lähtenyt tälläkään kertaa. Kukuin perjantaina ties miten myöhään telkkarin ääressä kun en osaa mennä nukkumaan ajoissa yksin. Vaikka väsymystä oli viikolta kertynyt, nukuin silti vain lyhyet unet, kun halusin nauttia kerrankin tyhjästä salista viikonloppuaamuna. Aah, se olikin ihanaa, kerkeää sitä nukkua viikonlopulla nyt muutenkin. 

Säntäsin tässä asussa kaupungille hoitelemaan asioita ja etsimään muutamia mielessä kummitelleita juttuja, joista ihme kyllä löysin kaikki. En muista koskaan tapahtuneen vastaavaa. Etsin mustia culotteseja, mustaa pitkää liiviä, jota voisi käyttää myös mekkona, ja hyviä nudeja rintsikoita. Check, check ja check - mutta tänään tosin täytyy vähän sovitella sitä liiviä ja housuja. Ostosbudjettini on tämän kevään todella tiukka, ellei olematon. Mitä vähemmän ostaa, sitä isommaksi sen kynnys jotenkin kasvaa. Varsinkin vaatteen on oltava ihan täydellinen. Haluankin kokeilla noita vielä eri yhdistelmien ja kenkien kanssa ennen kuin lopulta päätän pidänkö ne. Vaikka onkin "vain" henkkamaukkoja ja zaroja, en halua kaappiini yhtään mitään turhaa. 

Siivoilinkin taas lauantai-iltana vähän kaappeja, tarkoituksenani karsia paitsi kodistani, myös ihan koko elämästäni ja omistuksestani kaiken, ihan kaiken turhan pois. Kotona sellaista ei kovin paljon olekaan, mutta vintti on ihan täynnä. Ja pakko nyt myöntää myös Turun-kodin jättimäinen vintti on edelleen jos ei nyt täynnä niin ainakin puolillaan kaikkea kamaa mitä ei selkeästikään enää koskaan tarvita, kun ei olla näihin kuuteen vuoteen kaivattu sieltä mitään. Huh, tää ajatus on alkanut ahdistaa hirveästi. Kirppisrumba on aika hullu, mutta taidan siihenkin ryhtyä taas tässä. Yritän sitä ennen vähän facebook-kirppiksiä, ja kaikkein mieluiten lahjoittaisin tavaraa kun vain tietäisin minne! Hmm, täytyy vähän miettiä. 

Mietin eilen muuten taas aika paljon sitä miten päädyin tällaiseen lauantain viettotapaan. Nimittäin, mulla oli kaksikin kivaa kutsua lauantaille. Indiedaysin blogibileet ja ystävän kemut tässä ihan lähellä. Usein, tosi usein haikailen kaikkia kivoja juhlia, mutta kun hetki koittaa, huomaan melkein vältteleväni niitä. Mitä pidemmälle viikko eteni, huomasin vain enemmän ja enemmän haaveilevani päivästä kotona, omien aikataulujen, oman levontarpeen ja yksinolon merkeissä. 

Vaikka olen ihan kotonani sosiaalisissa tilanteissa ja niistä nautinkin, usein jopa ihan suuna päänä, olen huomannut että sitä vastaan tarvitsen säännöllisesti ja yhä enemmän aikoja yksin ja puhumatta. Puhumatta kenellekään, meikkaamatta, mieluiten myös pukematta. Ollen vain ja ajatellen. Eilen oli sellainen päivä. Tuli todella tarpeeseen kahden pitkän työmatkapäivänkin jälkeen. Emmiä oli hauska nähdä kuvien merkeissä (vaikka Emmin kuvat olikin aika haasteelliset kun vettä satoi täsmälleen ne minuutit kun kuvattiin, ja sen jälkeen paistoi aurinko, voi itku!) ja käydä kaupungilla hetken. Sitten kotiin, ruokaa, telkkaria, lehtiä, unta ja unta <3

Mut nyt, tänään on taas kiva juttu edessä kun tätini tulee tänne, mennään syömään hyvin ja konserttiin! Ja ensi viikolla on yksi mun vuoden odotetuimmista hetkistä, vappu! Meillä ei ole ihmeempiä suunnitelmia, mutta vapussa on sitä jotain, jotain niin hauskaa ja keväistä, mitä aina odotan ihan innoissani. Kivaa sunnuntaita nyt ja kaikinpuolin hyvää uutta viikkoa sulle :)