Hei moikka! Mikä ihana juhannus ja mikä infernaalinen väsymys! Tultiin eilen yöstä kotiin taas saariston juhannuksen vietostamme, ja ihmetellään tässä että mihin ne päivät oikein katosi...! Kutsuttiin pitkästä aikaa ystäväporukka mökille ja voi vitsit että oli kivaa <3 Niin monena vuonna ollaan vaan oltu saamattomia ja menty mökille juhannuksena kaksin, mutta nyt jo keväämmällä päätettiin että vitsit, ei taas tänä vuonna! Vaikka siinä on oma härdellinsä kun 13 ihmistä kasaantuu yhteen, on se niin sen arvoista.
Olen viettänyt juhannuksia eri tavoilla aiemmin, mutta Korppoon mökkijuhannus on enää se ihan ainoa oikea juhannus. Näitä onkin takana jo kymmenkunta, luulisin. Paikka on niin tärkeä jo, ettei varmaan enää koskaan siitä luovuta. Kahden vuoden päästä jos kaikki menee hyvin, alkaa juhannukset (ja koko kesät ja kaikki lomat) ihan oikeasti ihan ikiomalla mökillä samoissa maisemissa, enkä ihan äkkiä osaa nähdä mitään muuta haluavani koskaan juhannuksiltani. Saaristossa on aina magiaa, mutta juhannuksena se kertaantuu selittämättömän lumoavaksi.
Kaksinkin on ihanaa, mutta ystävien seura tekee kaikesta ehdottomasti enemmän kuin 13 kertaa parempaa. Huusholli oli niin täynnä ruokaa, juomaa, elämää, hälinää, naurua ja juttua ettei tosikaan. Koiraystävä oli keskipisteenä mukana, lämmitettiin iso rantasauna, tehtiin ja syötiin huikeita herkkuja, skumppapullon korkit poksahteli vähän väliä, kahdesti kasattiin matto, pöydät, tuolit, juotavaa ja syötävää lauttaan ja seilattiin salmen yli omaan rantaan, vietettiin pitkät mutta silmänräpäyksessä kuluneet tunnit omalla laiturilla makoillen, käytiin katsomassa juhannussalon nosto ja oltiin vain. Kolme päivää kului niin nopeasti etten pysty edes ymmärtämään. Päästiin vasta ihan alkuun jutuissa, kaikki pelit jäi pelaamatta ja puolet ruuista syömättä.
Kolmekymppisen kroppa tosin muistuttelee kolmen päivän hauskanpidosta ja täytyy myöntää, että tänään on ollut aika vaikeuksia raapia itseään kiinni arkeen! Ja huh, ihan hyvää tekee palata veden juontiin ja salaatin syöntiin taas hetkeksi... :D Kamerat ei olleet juurikaan käytössä läppäristä puhumattakaan, kännykkäkin kadoksissa suurimman osan viikonloppua. Muutamia muistoja kuitenkin tallentuneena parhaista päivistä pitkään aikaan. Ihanat ihanat ihmiset (ja koira), keskikesä, aurinko ja meri, teitte meille hyvää <3
