Postaus sisältää kaupallista yhteistyötä
![]()
Pastellinen villakangastakki on käynyt mielessäni vakavastikin oikeastaan joka talvi viime vuodet. Tiedostaen kuitenkin, ettei sellainen ole joka päivän käyttötakki, se on jäänyt muiden takkihankintojen taakse. Nyt kun musta, harmaa ja beige villakangastakki ovat kaapissa parhaina mahdollisina versioina, oli tilaa vähän hassummallekin takkikaverille. Emmi postaili vähän aikaa sitten pastellitakeista, ja sinnekin kommentoin, että ah tuollainen olisi kiva.
Melkein heti sen jälkeen bongasin mainoksen Lindexin jokasyksyisestä rintasyöpäkampanjamallistosta, ja tämän takin siellä. Olen lähes joka vuosi ostanut Lindexiltä vähintään sen vaaleanpunaisen rannekorun, jonka koko tuotto lahjoitetaan syöpätyöhön, ja se syy teki myös tästä takista houkuttelevamman. Ostin ensin rannekorun ja kävin sovittelemassa takkia kahteen otteeseen, kuitenkaan päättämättä.
En oikeasti tarvitse takkia. Se ei ole kaikkein parasta laatua. Mutta toisaalta ainakin osin kierrätysvillaa. Ja koska pohjolan pimeä talvi, piristyskään harmaiden ja mustien takkien keskellä ei taitaisi olla haitaksi? Ja koska se olisi vain piristys silloin tällöin, sen ei tarvitsisikaan olla täydellistä laatua, eh? Koska oikeasti ostaisinko vaaleanpunaisen takin sillä hinnalla mitä olen maksanut harmaasta ja mustasta villakangastakistani? En todellakaan. En ainakaan ennen kuin sellaista olisin kokeillut. Kun vielä perjantaina kahden viikon raskaampi työputki päättyi, ja saman aamun palaverissa sain Lindexin mainostekstarin että kaikki takit -20%, kävelin Lindexin kautta viikonlopuksi seminaarin jälkeen kotiin.
Ja kylläpä se jo piristikin! Eilen kun vietettiin sitä ihmeellisen ihanaa vapaapäivää kotona, Helsingissä, käytiin brunssilla uudessa paikassa, mieli tuntui ihan yhtä hattaralta kuin takkikin! Ja hei mulla on viimeinkin myös valkoiset tennarit! Noin vuosisata todellisten trendarien jälkeen, mutta mitäs sen väliä!
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
Lindex coat, knit & bow bracelet
Bik Bok jeans
Louis Vuitton bag
Nike shoes (gifted from Defshop) Marc by Marc Jacobs bracelet Guess watch Cos scarf H&M gloves
Pastellinen villakangastakki on käynyt mielessäni vakavastikin oikeastaan joka talvi viime vuodet. Tiedostaen kuitenkin, ettei sellainen ole joka päivän käyttötakki, se on jäänyt muiden takkihankintojen taakse. Nyt kun musta, harmaa ja beige villakangastakki ovat kaapissa parhaina mahdollisina versioina, oli tilaa vähän hassummallekin takkikaverille. Emmi postaili vähän aikaa sitten pastellitakeista, ja sinnekin kommentoin, että ah tuollainen olisi kiva.
Melkein heti sen jälkeen bongasin mainoksen Lindexin jokasyksyisestä rintasyöpäkampanjamallistosta, ja tämän takin siellä. Olen lähes joka vuosi ostanut Lindexiltä vähintään sen vaaleanpunaisen rannekorun, jonka koko tuotto lahjoitetaan syöpätyöhön, ja se syy teki myös tästä takista houkuttelevamman. Ostin ensin rannekorun ja kävin sovittelemassa takkia kahteen otteeseen, kuitenkaan päättämättä.
En oikeasti tarvitse takkia. Se ei ole kaikkein parasta laatua. Mutta toisaalta ainakin osin kierrätysvillaa. Ja koska pohjolan pimeä talvi, piristyskään harmaiden ja mustien takkien keskellä ei taitaisi olla haitaksi? Ja koska se olisi vain piristys silloin tällöin, sen ei tarvitsisikaan olla täydellistä laatua, eh? Koska oikeasti ostaisinko vaaleanpunaisen takin sillä hinnalla mitä olen maksanut harmaasta ja mustasta villakangastakistani? En todellakaan. En ainakaan ennen kuin sellaista olisin kokeillut. Kun vielä perjantaina kahden viikon raskaampi työputki päättyi, ja saman aamun palaverissa sain Lindexin mainostekstarin että kaikki takit -20%, kävelin Lindexin kautta viikonlopuksi seminaarin jälkeen kotiin.
Ja kylläpä se jo piristikin! Eilen kun vietettiin sitä ihmeellisen ihanaa vapaapäivää kotona, Helsingissä, käytiin brunssilla uudessa paikassa, mieli tuntui ihan yhtä hattaralta kuin takkikin! Ja hei mulla on viimeinkin myös valkoiset tennarit! Noin vuosisata todellisten trendarien jälkeen, mutta mitäs sen väliä!
Bik Bok jeans
Louis Vuitton bag
Nike shoes (gifted from Defshop)
