Vietin taas viime sunnuntaiaamuna lempihetkeäni: vaeltelin kiireettömässä, hiljaisessa kodissa, siivoilin, söin aamupalaa ja nautin kodista, olostani, nappailin kuvia ex tempore ja asettelematta. Ihan pienen pienetkin jutut tuo usein niin paljon iloa. Olen löytänyt Ikeasta viime aikoina tosi mieleisiä juttuja, kuten nuo sinikuvioiset lautasliinat (miten sininen ja etenkin siniset kuviot onkin jotenkin niin in nyt? Myös mun mielessä, ei voi kieltää!) ja tuon lukuvalon, johon olen tosi tyytyväinen.
Pari viikkoa sitten ruuvailin sen vanhan lampun pois seinästä, kittasin sen ja jo aiemmin samalta seinältä sohvan päältä lähteneen peilin ruuvireiät umpeen ja maalasin seinän siistiksi sitä antiikkipeiliä odottamaan. Ah, mikä vapaus jotenkin tuossa nurkassa nyt, kun seinällä ei roiku mitään. Ja mikä siisteys kun seinä on tyhjä ja maalipinta sileä. Karsiminen ja poistaminen on selkeästi ollut mun tän kevään sisustuskoodi.
Makuuhuone pysyy suurimman muutoksensa ansiosta lempipaikkana - päiväpeitto on poissa, eikä taida takaisin tullakaan. Ellei sitten jonain ryppyisenä, keveänä, pellavaisena... Mutta on melkein parasta näinkin, ilman mitään. Tykkään tuosta tilasta nyt jotenkin ihan hirveästi. Ja ne tyynyt - ne on nyt molemmat uudet ja aah, ihanat. Mokosta löysin nätin (suomalaisen!) saippuan ja Lindexistä Vanilla Nude -nimisen kynsilakan. Pullo on muodoltaan ehkä hankalin ikinä, mutta väri tosi kaunis. Muistuttaa kovasti mun hääkynsilakkaa, mutta vähemmällä lilapigmentillä. Kylppäriin saippuan kanssa ja makkariin lipaston päälle löysi tiensä myös Clas Ohlsonilta (!!) kultakantiset yksinkertaisen mustavalkoiset tuoksukynttilät lasipurkissa parilla eurolla. Ihana tuoksu, kiva look ja edullista.
