Huomenta! Vau mitä hellepäiviä tälle lomaviikolle onkaan ollut ja luvassa, ihana tyyni ja aurinkoinen tämäkin aamu <3 Pakko kuitenkin myöntää: näin on ollut meidän kesälomilla mökillä jostain syystä aina. Ihan sama milloin meidän kesän lomaviikot on, täällä on aina - okei ainakin todella usein - ollut tosi lämmin ja aurinkoinen keli silloin. Eipä silti, mua ei koskaan juurikaan kiinnosta millainen keli lomalla Suomessa on, koska loma on aina lomaa. Eri asia, jos olisi jotakin kelistä riippuvaista tekemistä. Ja ulkomaan lomilla ilma kiinnostaa tietty paljon enemmän. Mutta joku ihme juttu täällä kyllä on. Väitän sen olevan se sama taika, mikä täällä saaristossa aina muutenkin on. Aina paistaa ja kaikki on pelkästään hyvin.
Maanantaina tuotiin iso kuorma tavaraa ja illalla sitä jonkin verran kannettiin perillekin. Eilen miehet on olleet pitkän päivän rakentamassa kattoa, ja tänään myös, lähtivät jo kuuden jälkeen. Mä olen ollut emännöitsijän roolissa, tehnyt päivän ja illan ruuat ja soutanut saareen viemässä iltapäivän leivät. On oikeasti aika idyllistä pakata mehua, leipiä ja munkkeja koriin, nostaa ne soutuveneeseen ja soudella auringossa omaan saarirantaan, huudella miehet alas katolta ja syödä yhdessä oman katon alla, lautojen keskellä.
Olen tällaiseen nostalgisuuteen ja paatoksellisuuteen taipuvainen muutenkin (ylläri?!), mutta on tämä aika ihanaa. Tiedän, että näitä aikoja tullaan muistelemaan joskus paljonkin. Samalla näissä on tosiaan jotain tuttua, sieltä lapsuuden perunapelloilta, joista traktorin lavalla lähdettiin pellon viertä syömään ja kahville, jota mamma oli laittanut. Puimurin pölyistä ulkosaunaan ja makkaran grillaukseen silloinkin. Siinä maailmassa oli jotain hyvin paljon samaa kuin täällä saaristossa. Sinne, eikä tänne, ylety esimerkiksi mitkään terroristit tai talousromahdukset. Siellä, lapsena, ja täällä nyt, on vain onnellista.
Päivän ruuanlaiton väleissä on ollut joitakin hetkiä, kuten tämä, laiturilla, yksin, lukien hetken. Mun lempihetkiä vuodessa. Tällä laiturilla olen näitä lomia viettänyt itse asiassa jo vuosia, ja katsellut vastarannalle arvaamatta, että joku päivä iso pala sitä olisi meidän. Tänä kesänä kuuntelen tälle puolelle vettä jo vasaran naputusta sieltä. Ihan hullua! Omallekin laiturille on tällä viikolla vielä päästävä. Se on vain nyt aika täynnä rakennuskamaa (tyhjenisi, jos menisi sinne kantamaan sitä lisää pois...) ja sen editse menee sellainen veneväylä, että siinä ei ole ihan niin suojaisa olla. Etenkin nyt kun tuo meidän työmaa ja iso laituri on niin uusia veneilijöille, että ohiajavat monta kertaa hidastaa ja jää katsomaan rakennusta ja rantaa erikseen. Meidän terassin alku ylhäällä talolla näyttää niin hyvältä, että siitä odotan tulevan uuden tällaisen lempipaikan. Jos ei nyt vielä ensi kesänä, niin seuraavana!
Nyt mä taidan alkaa tehdä joko lounasta valmiiksi tai lähteä soutelemaan saareen, tosiaan kantamaan muutamat pinot talolle.. Ihan ekaksi kuitenkin laiturille istumaan aamiaisen kanssa. Josko siellä olisi lintuperheitä, usein on. Vietä säkin kiva kesäpäivä <3
ps. Oliko muuten löydöt tuo mekko ja hattu! Todella edullisetkin, eikä mekko edes alessa. Mulla on ollut ihan huipputuuria tänä kesänä kesävaatteiden kanssa - kaikkea pelkästään täydellistä on tullut eteen, ihanaa! Mekko on ollut täällä koko ajan päällä, ja tulee ihan varmaan olemaankin. Mukava, väljä, ja bonuksena ihan ajankohtainenkin. Lähtee niin muuten Italiaan mukaan tämäkin.
Vagabond shoes
Burberry sunnies (discounted for the blog by Sunglasses shop)