Moikka ihmiset, täällä ollaan! Vähän väsyneenä, viikko on ollut aika tiukka. Perjantai ja viikonloppu <3 Kun töissä on kiireistä, kaikki muu jää. Koti ihan ekana. Tahdin huomaakin ekana meidän kirjoituspöydästä. Tänä aamuna laitoin viimein tavaroita paikalleen ja keräsin kirjoituspöydältä tai sen lähimaastosta ainakin kahdet sukkahousut, housut, neuleen, mekon, yhdet treenikamat kenkineen, vesipulloineen, pyyhkeineen ja joogamattoineen, laskuja, kuitteja, Hesareita, kameran objektiivin, onnittelukortteja, kolme käsilaukkua, roskia (!?), kolme kaulakorua, kaksi kelloa, tuhat pinniä, pyykkejä, kaksi pyyhettä, sukat ja kenkien nahkasuojasuihkeen.
Ja tämä oli vasta kirjoituspöytä.
Eilen pysähdyin töissä sekunniksi ajattelemaan jotain ja katselemaan merelle, ja tajusin jotain. Miten sitä jaksaakin kun kokee asiat tärkeiksi ja mielekkäiksi. Ja sitä on tosiaan tällä viikolla ollut. Olen ollut fiiliksissä kirjoitustöistä, siitä että joku tulee kasaan ja valmiiksi, siitä että olen vastuussa jostakin ja pystyn sen hoitamaan. Siitä että tiedän jostakin jotakin, jostakin paljonkin. Siitä että saan olla tällaisessa paikassa töissä.
Mutta joo, tuleehan se viikonloppu aina tarpeeseen. Huomenna menen käymään Salossa ja viettämään aikaa perheen kanssa hetkeksi. Sunnuntaina takaisin ja treffaillaan blogityttöjen kanssa. Oltiin sovittu jo alkuviikosta Emminkin kanssa kuvaustreffit tälle päivälle, ja odotin sitä tosi innoissani. Kaipaan tänne blogiin välillä kun ei ole ehtinyt, mutta voi elämä että tänään tökki. Kaikki, valo, paikat, asut ja muistikortit :D
Mutta vakavastikin ottaen, mua masentaa tämä mun kuvausongelmani ihan hirveästi. En käsitä miksei kamerani suostu tarkentamaan enää ollenkaan. Olen yrittänyt kaikkea, enkä mielestäni kuitenkaan muuttanut mitään kun tämä ongelma alkoi paheta. Ja kuvaajasta riippumatta, se ei vaan kertakaikkiaan tarkenna. Kaiken lisäksi mun oma kone on jostain käsittämättömästä syystä sellainen, että se näyttää valmiiden postausten kuvat sumeina kun lataan ne 1000px leveinä. Niiden pitäisi silloin olla tietysti tarkempia kuin 700px leveinä ladatut, ja siltä se tässä postausta kirjoittaessa näyttääkin. Valmiissa kuitenkaan ei. Olen kuitenkin ladannut ne leveämpinä, koska olen testannut ja testauttanut asiaa muilla koneilla, ja kaikissa muissa koneissa 1000px näkyy parempina kuin 700px.
Aargh!!!
Haluaisin niin kovasti blogata enemmän, ja innoissani aloitankin, kunnes ilo katoaa kun yritän kuvata ja varsinkin kun näen kuvat. Enkä vain pysty löytämään syitä, ja tuntuu että niitä tosiaan on ainakin kolmessa paikassa: kameran asetuksissa, kuvien käsittelytaidoissani ja koneessani. Anteeksi tämä, mä tiedän että tämä kitiseminen on varmasti todella ärsyttävää, itsestäni ainakin olisi, mutta jotenkin tämä on mun paikkani purkaa kaikkea, ja nämä on fiilikset just nyt. Ehkä se tästä iloksi muuttuu.
Ehkä muuttuu, jos puhutaan mekosta?
Tämä Gantin vanha Hullarilöytömekko on yksi lempimekoistani, ja todella paljon käytössä, etenkin töissä. Se on just oikean mallinen mulle, riittävän pitkä, pitkähihainen (!), joustava ja mukava, mutta silti siisti. Ihme siis, ettei se ole päätynyt tänne aiemmin!
Hei muuten, mökkiblogi on auki ihan just! Viikonlopun aikana, alkaen arkkitehtipostauksella, ihan kohta. Tittidii, stay tuned :)
Tiger of Sweden coat
Marc O' Polo shoes
Lindex collar
Louis Vuitton bag