Hei nyt se on totta! Mökkiblogimme Kaitholmen on auki! Kaitholmen kertoo vain mökkijutuista, minä kirjoitan ja kuvaan sitä samalla tavalla kuin tätäkin, mutta siellä tulee piipahtelemaan myös arkkitehtimme, ja vilahtamaan ehkä myös Mr ja mitä kaikkea nyt keksitäänkään! Nyt siellä on muutamia jo täälläkin julkaistuja juttuja ja yksi tilannekatsauspostaus, mutta blogin virallisesti aloittaa tämä koko juttu arkkitehtimme Studio Puisto Arkkitehtien valinnasta. Tulossa ihan pian on myös ensimmäiset arkkitehdin kuvat ja videoita tonteilta (ekat blogivideoni, huiii!). Kaitholmenin ulkoasu, kuten tämänkin blogin, on ihanan Happy Daysin Idan käsialaa.
Kaitholmeniin pääset täältä tai sivupalkista!
Nostan kuitenkin joitakin isoja juttuja tämänkin blogin puolelle, koska täällä on suunnilleen kaikki muukin elämästäni, ja tämä mökkihomma on aika iso osa sitä. Aloitetaan siis tästä arkkitehdin valinnasta!
Meidän mökit suunnittelee Studio Puisto Arkkitehdit, jonka mahtavien tyyppien kanssa meillä on enemmän kuin ilo myös tehdä yhteistyötä tämän projektin tiimoilta täällä blogissa! Tulossa on useampikin yhteistyöpostaus, joista monessa myös Puiston arkkitehdit itse pääsevät ääneen. Ollaan superinnoissamme tästä yhteistyöstä. Tämä koko rakentaminen ja kaikki siihen liittyvä on mulle ihan uutta, ja jokaisen asian teen ensimmäistä kertaa. Nyt noustaan jonkun jännän kyytiin ja katsotaan mihin myrskyihin ja seikkailuihin matka vie. Ilo siinä on se, että ympärillä on ammattilaisia, joilta oppia koko ajan. Mutta asiaan. Takana on nyt toinen suunnittelutapaaminen Studio Puiston arkkitehtien kanssa,ja kuten kuvista näkyy, piirustuksia on jo pöydällä! Niin jännää!
Mutta kelataan hetkeksi taaksepäin, miten me heidät löydettiin ja miten me heidät valittiin. No. Me saatiin yksi suositus talon rakentaneilta ystäviltämme yhdestä arkkitehdista. Kaksi löydettiin yhden Pinterestistä löytämämme huvilan suunnittelijan metsästyksen kautta ja noin neljä varteenotettavaa löydettiin erään julkaisun kautta. En itse asiassa enää edes muista mikä se julkaisu oli, mutta joku noin 50 arkkitehtiä esittelevä netistä löytynyt opas. Siitä selasin noin kymmenen parin kuvan perusteella ja kävin niiden nettisivut läpi. Nettisivujen perusteella rankkasin muutaman heti pois, ja loppuihin otin yhteyttä. Yksi heistä oli Studio Puisto.
Elettiin elokuun alkupuolta, eli kaikki oli lomalla. Muutaman asenne oli se, että joo kiitti mutta palaan loman jälkeen. Parin asenne oli - tyrmistyttävän yllättäen - se, että olettekohan nyt miettineet ihan loppuun asti ja hei kannattaako tuollaiseen nyt ryhtyä ja ootteko nyt ihan varmoja ja jos nyt silti haluatte tarjouksen niin oottakaa kunnes tuun golfaamasta ja siltikin se maksaa enemmän mihin teillä on varaa et miettikää sitä.
Pari oli liian kiireistä ottaakseen työtä vastaan, ja neljältä saatiin lopulta tarjous, kolme tavattiin itse. Vaikkei Studio Puiston valinta ollut alusta asti ihan selvää, loisti heidän toimistonsa kirkkaasti yhdellä asialla ensimmäisestä meilistä asti. Positiivisuudella. Innokkuudella. Ilolla. Kiinnostuksella.
Studio Puiston Heikki oli meidän viestin saatuaan juuri lomalla, mutta sattumalta lomailemassa Korppoossa. Samantien hän fillaroi meidän tonteille niitä katsomaan, sanoi että hei meitä kiinnostaa tehdä tämä, tämä on just sellaista mitä haluttaisiin tehdä, ja vitsi miten hieno homma. Se tuntui niin hyvältä.
Se, miksi heidän valintansa ei ollut selvää, johtuu siitä, että yksi kolmesta loppusuoralle päätynyt oli niiden ystäviemme ylistämä arkkitehti. Jotenkin olisi ollut houkutus tarttua sellaiseen, josta luotetuilla ystävillä on tosi hyvä kokemus hankalasta projektista (mitä talon rakentaminen aina on, tässä itselleni sitä psyykkaan jatkuvasti, huh). Hinta, vähän huono aikataulu ja jollain lailla kemiatkin ratkaisi sen ettei valinta osunut häneen. Se kolmas oli taas suunnitellut sen meidän netistä löytämän unelmien mökin. Hän ja hänen kollegansa olivat kuitenkin liian kiireisiä ja lopulta aivan liian kalliita ja ei ne kemiatkaan, ei ollenkaan tällä lailla.
Kun tavattiin Heikki Studio Puistolla vielä kerran, päästiin yhteisymmärrykseen hinnasta ja vielä tuli vain se jokin tunne siitä, että näiden kanssa sujuu, he tietää mitä me halutaan, ja kunnioittaa sitä, asia oli sillä selvä. Mietintävaiheessa heidän puoleensa vaakakupissa painoi paljon myös se, että he on nuoria ja innokkaita, nähtiin heissä paljon meitä itseämme. Tuntuu kuin kavereiden kanssa juttelisi. Ja se, että he tekevät paljon puusta, raikkaasti ja modernisti, hiukkasella perinteisyyttä. Rakastetaan puuta, ja etenkin mökkimaisemiin se on ihan välttämätön. Yksinkertaisesti siis tykättiin heidän tyylistään.
Klikkaile lukemaan loput tästä postauksesta ja katsomaan loput kuvat Kaitholmenista täältä!
Heikki ja Mikko spekuloi, Emma vahtii